Mihin minä vielä joudunkaan kaiken tämän flegmaattisuuden, kärsivällisyyden, sopeutusmiskyvyn ja spontaaniuden kanssa kun palaan suomeen?

Juuri kun luulin että alan tottua tämän maan suunnitelmattomuuteen ja kommunikaation puutoksiin niin Tansania onnistui taas yllättämään minut täysin! Hahah! Onneksi nämä asiat ovat jo sellaisessa mittakaavasssa että ei niille voi mitään muuta kuin nauraa. Menin maanantaina reilun viikon tauon jälkeen taas opettamaan opettajakoulutus collegeen. Edellisen viikon tunnit peruttiin koska heillä oli useamman collegen kesken muutaman päivän urheiluturnaus. Pidin siis tunnin normaalisti ja tunnin jälkeen muut opettajat kutsuivat minut yhteiseen toimistoon. He kertoivat sitten että ensi viikolla opiskelijoilla on tämän kauden lopputentit ja college menee kiinni. Olin siis juuri pitänyt viimeisen tuntini! Yksi opettajista kysyi minulta olinko ehtinyt jo käsitellä kaikki aiheet (anatomian, fysiologian ja biomekaniikan). Olisi ollut mielenkiintoista nähdä ilmeeni, voin sanoa ettei se ollut ihan ensimmäinen kommentti jota odotin! En todellakaan ollut ehtinyt käsitellä kaikkia aiheita koska alkuperäisen aikataulun mukaan mulla oli aikaa käydä ne aiheet läpi ensi toukokuun loppuun mennessä. Ja peruutuksien takia olen tähän mennessä ehtinyt pitää kaikkiaan 3h/luokka. Ihan niin tehokas opettaja en ole, että olisin ehtinyt ymmärrettävästi opettamaan koko ihmisen toiminnan perusteet kolmessa tunnissa. Ilmeisesti leukani tipahti riittävän alas sillä opettajat lupasivat omat opetustuntinsa minulle tällä viikolla käytettäväksi. Siispä tällä viikolla opetan TTC:llä kahden tunnin sijaan 6 tuntia! Se on kyllä oikein kivaa, mutta en silti voi käsittää miten kenellekään ei tullut mieleen kertoa minulle että opetustunnit loppuu jo marraskuun puolivälissä. Noh, täytyy olla kärsivällinen ja sopeutua alati muuttuviin suunnitelmiin ja aikatauluihin!

Tämä informaation kulkemattomuus on täällä kyllä äärimmäisen ihmeellinen asia näin suomalaiselle. Viimeisen viikon aikana olemme menneet ainakin 5 kertaa kouluille toteamaan että liikuntatunteja ei ole jonkin tentin takia. Luulisi tiedot näistä kokeista olevan jo hyvissä ajoin jotta voitaisiin yhdessä sopia että tänä kyseisenä päivänä ei tarvitse paikalle tulla.. Mutta ilmeisesti ei!

Opettaminen on tosi kivaa, toivoisin vaan että aikaa olisi vähän enemmän ja että kaikista peruutetuista tunneista ja tuntien määristä yms informoitaisiin vähän paremmin. Tuntien suunnittelu olisi paljon helpompaa! Mutta täytyy ottaa se asenne että opetan sen mitä ehdin ja niin hyvin kuin ehdin. Ainakin oppilaat tuntuvat innokkailta ja kun sekoittaa tarpeeksi käytäntöä teoriaan niin tuntuu että he jopa oppivat asioita.
poika

Tämmöinen kuva löytyi arkistosta. Vaikkei tämä liitykkään suoraa näihin aiheisiin, niin ainakin näiden hetkien muistelu auttaa jaksamaan kun asiat ei mene ihan putkeen täällä. Tämä poika oli yksi shangani primary schoolin vammaisten liikuntapäivään osallistuneista.

Tansania on kyllä onnistunut yllättämään minut monella eri tavalla. Paljon etukäteen puhuttiin siitä että kärsivällisyyttä täällä joutuu kasvattamaan. Ja se on kyllä erittäin totta. Taisin juuri eilen kuulla kämppikseni suusta kommentin ”tässä maassa ei mikään toimi koskaan”. Kerrottakoon että eilen tuli aika monta takaiskua ja yllättävää ilmoitusta jotka varmasti myös omalta osaltaan värittivät kyseistä kommenttia. Mutta kylläpä tämä suunnitelmattomuus välillä saa minutkin ihmettelemään miten tämä maa voi pysyä pystyssä?

Toisaalta olen ollut positiivisen yllättänyt ihmisten vieraanvaraisuudesta. Omasta vähästä ollaan valmiita antamaan muille ja saamme koko ajan kutsuja ihmisten koteihin. Myös lämpö on ollut pelkkää plussaa. Pelkäsin lähtiessäni etten kestä afrikan kuumuutta. Toki aurinko on tosi brutaali ja täällä on pakko kulkea koko ajan hikirätin kanssa, mutta silti nautin tästä lämmöstä! Kuumuus tekee vähän laiskaksi ja yhtenä päivänä ei mielettömiä määriä saa aikaiseksi, mutta ei täällä onneksi kukaan semmoista oletakaan! Aktiivista työntekoa on päivässä suht vähän (vaikka työpaikalla paljon aikaa vietetäänkin) ja sitten ei oikeastaan muuta tarvikaan jaksaa tehdä kuin syödä ja urheilla. Enkä ole muuten eläessäni hikoillut niin paljon kuin hikoilin sunnuntaina päivällä reilun puolen tunnin lihaskuntoharjoitusta tehdessäni! Täällä onnyt tosin ollut jo toista viikkoa niin kuuma että paikallisetkin tuskastuvat. Ja tosiaan, pelkästään hengittäminen tuon hien pintaan 😀
luokka puun alla

Auringon kuumuus pakottaa etsimään varjoja aina kun mahdollista. Onneksi isot puut antavat hyvän varjon isommallekin porukalle.
iso puu

Paikalliset puut on suhteellisen vakuuttavan kokoisia. Tässä Baobab puu.

Viime perjantaina tuli käytyä myös muiden mzungujen kanssa ensimmäistä kertaa ulkona täällä. Menimme Maisha clubille tanssimaan. Oli todella hauskaa! Jo matkalla kuulin kuolemattoman lauseen yhdeltä bajaji kuskilta. ”Mzungu, africa anapenda wewe” vapaalla käännöksellä ”Hei sinä valkoihoinen, afrikka rakastaa sinua”. En voinut muuta kuin nauraa. Tanssimme illan aikana ainakin 5 tuntia. Clubilla ollessa vahvistui sekin mitä olen muutenkin täällä jo huomannut, paikalliset eivät ole kovin vauhdikkaita tanssiessaan. Villit afrotanssit taitavat siis olla peräisin muista afrikan osista, kenties enemmän länsiafrikasta? Tulevana viikonloppuna täällä on tiedossa koko viikonlopun kestävä perinteinen afrotanssi tapahtuma. Saa nähdä millainen se tulee olemaan, en malta odottaa!

Olen soittanut naapurin lapsille paljon suomalaista musiikkia ja esimerkiksi Jimmy & the raspberries on kovaa kamaa! 🙂 Tietty myös suomenkielistä musiikkia on pitänyt soittaa ja siitä olen itsekin taas innostunut oikein kunnolla.

Nopsajalka feat posteljooni sopii tänne hyvin!:

”Hiki pintaan, hiki pintaan.
Hiki – iki – iki, hiki – iki – iki,
kuumaa, kuumaa, kuumaa, kuumaa.

Hiki pintaan, hiki pintaan.
Tanssi waka waka waka, se on riman ylitys!
Hiki pintaan, hiki pintaan.
Kuumaa, kuumaa, kuumaa, kuumaa.

Pumppaan maikka hikipinkon saa.
Pistää huippusykkeellä sut suunnistaan.
Maratonimatkalt keppijumppaan
ja sen alennus puoleenhintaan bodypumppaan.
Zumbaa mun kaa, hohkaat ku grilli.
Punnerra kunnes taas puhallan pilliin.
Sauvat sotkee, hiihtolenkki on villi.
Kuulat börsaa stadikan tornin yli.”

Leave a Reply