Tällä maalla on kyllä mielenkiintoinen vaikutus, ainakin minuun. Täällä mikään ei ole kovin tarkkaa. Jo se kertoo paljon että täällä on todella monta eri tapaa sanoa ’no problem’ mm. ’hamna shida, hakuna matata, hakuna matatiso’ ja lukemattomia muita. Asiat tapahtuu jos tapahtuu ja ketään ei haittaa vaikkei suunnitelmat (joita on yleensäkin ottaen hyvin vähän) toteudukaan. Veikkaisin että se on myös yksi tämän maan ongelmista. Miten voidaan mennä eteenpäin ja kehittyä jos ei ole suunnitelmia tai kiinnostusta tulevaisuudesta?
Ympäristönä tämä maa pistää omaa arvo- ja ajatusmaailmaa uuteen uskoon. Täällä on pakko sopeutua ympäröiviin olosuhteisiin. Kliininen länsimaalaisuuteni on opettanut minut siisteys ja hygienia ihanteisiin, jotka eivät ole mitenkään mahdollisia täällä. Hahah, ja perhe ja ystävät kyllä tietää etten ole kyllä länsimaisessakaan mittapuussa niitä siisteimpiä ihmisiä! Silti täällä joutuu muuttamaan paljon omaa siisteys käsitettä. Kuten jo aikaisemminkin kirjoitin, hiekkaa on aina ja kaikkialla. Siitä ei vaan pääse eroon. Sitä ei käsitäkään ennen kuin täällä asuu itse. Muistan kun pienenä lattioita luututessa veden muuttuminen tummaksi liasta oli ällöttävää. Hahahha! Täällä se muuttuuu pikimustaksi jo yhdestä luudun huuhtelusta! Ja täällä sentään pestään lattiat kerran viikossa.
Karvat täällä nousee edelleen pystyyn monesta paikallisesta siivous ja hygienia tavasta. Täällä ei nimittäin ole minkäänlaista jätteidenhuolto järjestelmää. Se tarkoittaa käytännössä sitä että jokaisen talouden kaikki roskat poltetaan pihoissa pienissä jätekasoissa. Ja nyt todellakin tarkoitan että KAIKKI roskat. Eli samasta palavasta kasasta löytyy kookospähkinöiden kuoret, ruuan tähteen, tyhjät cdlevyn kuoret, ötökkähyttysmyrkky painepullot jotka räjähtää palaessaan, muovipussit etc. Välillä ihan kammoksuttaa kulkea täällä kun joka puolella leijuu myrkkykaasuja. Savu on täällä osa elävää elämää. Savun hajua leijailee joka hetki jostain suunnasta. Ja pienten lasten yksi riemu on noukkia maasta milloin mitäkin, esim lasipullon korkkeja ja imeskellä niitä. Huih!
Se, että oma arvomaailma monen asian suhteen on pienessä myllerryksessä, aiheuttaa myös kummallisia reaktioita erilaisiin asioihin. Esimerkiksi eilen ennen nukkumaanmenoa, huomasin ison hämähäkin huoneeni seinällä. Vaikka olen sitä mieltä että jokainen elävä olento ansaitsee elää eikä meidän kuuluisi tappaa toisiamme ilman kunnon syytä (itsepuollustus taitaa olla ainoita syitä jotka hyväksyn), en silti kestänyt ajatusta että tuo iso hämähäkki olisi kenties myrkyllinen ja kiipeäsi sänkyyni silloin kun siinä ei ole verkkoa ympärillä. Siispä julmasti myrkytin hämähäkin hyönteismyrkyllä. Sen jälkeen koinkin huonoa omaatuntoa koko illan ja edelleenkin koen pistoksen joka kerta kun katson kohtaa johon tuon hämähäkin elämä päättyi. Ehkä seuraavalla kerralla vaan kerään hämähäkin kuppiin ja heitän pihalle. Niinkuin tein sille scorpionille aikaisemmin. Täytyy yrittää oppia elämään sopusoinnussa luonnon kanssa. Mutta ötökät on kyllä todella inhottavia ja torakoita en osaa edes sympatisoida.
Msimbatin ranta
Lauantaina sain kokea taas yhden mielettömän paratiisin. Menimme Torren (Liike Ryn talousvastaava suomalaismies, joka on nyt täällä Mtwarassa käymässä) kanssa päiväkäynnille Msimbatiin. Se on aivan ihastuttava, noin tunnin ajomatkan päässä sijaitseva, kalastajakylä joka on muutettu marine parkiksi. Siellä on valkoista hiekkarantaa saarimaisessa maatilkussa silmänkantamattomiin. Merivesi on lämmintä mutta virkistävää ja siellä voisi helposti viettää päiväkausia. Tor oli ottanut meille mukaan eväät joita nautiskelimme uimisen lomassa. Nautin erittäin suuresti koko päivästä! Rannan reunalla oli myös paikallinen veneenrakentaja työn touhussa. Vene oli jo hyvässä mallissa, mutta vähän täytyy kyllä ihmetellä miten niin reikäinen purkki saadaan koskaan merikelpoiseksi.
Vielä hyvin reikäinen keskeneräinen veneprojekti Msimbatin rannalla.
Veneen vieressä vietettiin aikaa isommalla porukalla vaikka vain yhden näin itse venettä rakentavan.
Msimbatissa on myös mahdollisuus snorklaukseen. Siihen meillä ei ollut nyt aikaa lyhyellä päiväreissulla, mutta aivan varmasti aion sen vielä myöhemmin kokea. Lisäksi Tor kertoi että siellä on mitä parhaimmat kalastus mahdollisuudet! Täytyy siis tiedustella olisiko joku kiinnostunut tekemään minun kanssani sinne kalastusreissun jossain vaiheessa.
Msimbatin meressä. Jos lapsia on paikalla, voi olla varma että pian saa uiskennella heidän keskellään! 🙂
Huomenna on tiedossa parin päivän reissu pieneen lähikylään ja sunnuntaina 10h bussimatka Dar Es Salaamiin josta matka jatkuu pohjois Tansaniaan, Mwanzan alueellem Victoria järven rannalle! Siellä vietämme töiden puolesta 2 viikkoa, mahtavaa!
