Pieni huone on suorastaan kylmä voimakkaasti puhaltavan ilmastoinnin takia. Seinät on pehmustettu vihreällä pehmeällä materiaalilla ja huone vaikuttaa pieneltä viidelle naiselle. Kaksi tansanialais naista edessäni puhuvat omaan mikkiinsä tottuneesti kiswahilia, toisella on päässään suuret kuulokkeet. Istun työkavereideni Salomen ja Thean keskellä yrittäen ymmärtää mahdollisimman paljon ympärilläni käytävästä keskustelusta.

Thea ja Salome esittelevät itsensä. Sitten tulee minun vuoroni ’Na dada myingine?’. ’Mimi ninaitwa Leena Suojanen. Nafanya kazi ya kujitolea katika mradi wa maendeleo ya michezo, SDA.’ Olen juuri tehnyt debyyttini Mtwaran safari radiossa ja vieläpä swahiliksi! Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi toimistomme pääsi radioon keskustelemaan työstämme ja siitä miten naisillakin on oikeus liikuntaan. Alun hikoilusta ja swahilin kielen jännittämisestä huolimatta noin puolen tunnin keskustelu meni hyvin ja sain onneksi vaikeimpiin kysymyksiin vastata englanniksi.

 

radiossa

Radiotoimittajat Mtwaran safari radiossa

 

Kansainvälinen naistenpäivä jatkui urheilutapahtumalla (joka alkoi kyllä 2 tuntia myöhässä), jossa neljä tyttöjen/naisten netball joukkuetta kohtasi toisensa. Tapahtumassa oli myös mies opettaja puhumassa sukupuoli tasa-arvosta. Lopuksi tanssimme myös aerobicciä urheilukentällä joka oli täynnä tyttöjä ja naisia. Oli uskomattoman mahtavaa kuuman paahtavan auringon alla tanssia Don Omarin Danza Kuduroa noin sadan paikallisen tytön ja naisen kanssa ja nähdä se upea riemu mitä musiikki ja yhtenäisyys voi tuoda. Jokainen oli täysillä mukana ja kiljuivat vapautuneesti riemusta. Musiikki ja tanssi on täällä täydellisen luonnollinen osa elämää ja jokainen osaa ottaa siitä aina kaiken irti mahdollisuuden tullen. Kaipaisin samankaltaista vapautuneisuutta myös suomeen. Se millaisen yhtenäisyyden tunteen kuumuudessa yhdessä hikoilu ja musiikista riemuitseminen luo on unohtumaton kokemus. Paikalliset tuntuivat myös saavan paljon riemua siitä kun yritin taitojeni mukaan tanssia paikallisia tansseja! Hahaha, voi sitä kiljunnan ja naurun määrää. Hahahhaha! Mutta sain myös tosi paljon positiivista palautetta tanssistani! Ja kuten aina, nautin tanssimisesta aivan mielettömästi.

 

Peli

Tytöt pelaamassa

 

Tanssia

Yhteistä tanssia aerobiccin jälkeen.

 

Edellisessä blogi kirjoituksessani kerroin siitä miten ystävystyin Kilimanjaro ryhmäni kanssa. Olen äärimmäisen onnellinen siitä miten monta ihanaa uutta ystävää sain vuorella. Kilimanjaron jälkeen puolet ryhmästä eli 5 ihmistä olivat lähdössä yhdessä safarille. Ennen safaria heillä oli tiedossa pari päivää Arushassa. Roshni, koko reissun pääjärjestäjä oli kutsunut meidät kaikki serkkunsa synttäreille joten minäkin jäin vähän suunniteltua pidemmäksi aikaa Arushaan osallistuakseni synttäreille. Ja voi miten riemastuttavat juhlat ne olivatkaan. Rosnin perhe on perinteinen suuri Intialaisperhe. Ruokaa, riemua ja tanssia riitti koko juhlien ajan!

 

Synttärit

Roshnin serkun synttärit

 

Seuraavana aamuna juhlien jälkeen muiden oli määrä lähteä safarille klo 8 aamulla. Heräsimme aamulla Roshnin kanssa (edelleen kämppiksinä kuten Kilimanjarollakin) ja päivittelimme sitä kun minä en pääse heidän kanssaan safarille. Sitten muistimme että safarin järjestäjä (sama kuin Kilimanjaron järjestäjä) oli sanonut minulle yksi ilta vuorella puoli vitsillä että jos haluaisin liittyä heidän safarilleen niin pääsisin ilmaiseksi. Siitä se ajatus sitten lähti ja lähetin aamulla klo 7 Alphalle viestin että miten paljon minulle tulisi kustannuksia liittyä mukaan heidän safariinsa. Saimme sovittua varsin kohtuullisen hinnan (ystävystyin safarin järjestäjän kanssa Kilimanjarolla) ja niinpä minäkin lähdin mukaan safarille. Näin jälkikäteen voin todeta että myös tämä oli yksi parhaista päätöksistäni Tansaniassa. Naurua, iloa, riemua, uskomattomia maisemia, afrikan upea taivas, loputon savanni, uusia ystäviä loppuelämäksi. Ei kai sitä paljon muita voi toivoa? Afrikan kauneus yhdistää uskomattomalla tavalla erilaisia ihmisiä erilaisine taustoineen.

 

Opimme vuorella kiivetessämme paikallisen korttipelin ’last card’ jota pelasimme kaikkialla tilaisuuden tullen. Erittäin hauskaa tästä pelaamisesta teki kaikkien pelaajien huumorintaju. Häviäjä joutui aina tekemään erilaisia tehtäviä. Niinpä minä pukeuduin eräälle illalliselle mieheksi ja minulle piirrettiin varsin uskottavan näköinen pukinparta. Toiset saivat tanssia pöydillä serengetin puiston lounaspaikalla etc. Pelasimmepa korttia myös muutamaan otteeseen serengetin paikallis baareissa joihin kuljettajamme John vei meidät kun hän joutui korjauttamaan autoa muutamaan kertaan. Unohtumattomia kokemuksia kaikki, mukaanlukien leopardin pentu taiteilemassa puussa, auringonlaskun kuvaus muutaman valokuvaus intoilijan kanssa, big fiven (norsu, leijona, leopardi, puhveli ja sarvikuono) näytteleminen ihanan matkaseurani kanssa. En myöskään tule unohtamaan sitä tunnetta minkä saa aikaiseksi meditaatio Serengetin valtavuuden edessä aamuauringon noustessa samassa paikassa missä edellisenä iltana on nuotiotulella kuullut leopardin karjuntaa.

 

Auringonlasku

Auringonlasku serengetissä

 

zeebrat

Seeproja Ngorongorossa

 

Maisema

Ngorongoron maisemia

 

Seurue

Ihana matkaseurani!

 

Matkamme ei tokikaan loppunut kolmeen yöhön Ngorongorolla ja Serengetissä vaan sen jälkeen vuokrasimme auton ja kuljettajan neljäksi päiväksi ja lähdimme kohti Kenian rajaa, lake Chalaan. Vietimme yhden yön tässä upeassa kalliojärvi maisemassa Kilimanjaron valvovan silmän alla. Tulen varmaan aina muistamaan kun illalla uimisen jälkeen nousimme ylös jyrkkää rinnettä leirintäalueella ja kuvasimme kaikkea näkemäämme kauneutta. Ylhäälle päästyämme auringonlasku oli juuri alkamassa ja kuvasimme pimeään asti Kilimanjaron kauneutta laskevan auringon ja nousevan kuutamon uskomattomassa valaistuksessa. Tässä maassa kauneutta riittää. Lake Chalan kauneuden jälkeen suuntasimme auton kohti rannikkoa, Tangan lähellä sijaitsevaan Panganiin joka oli oikeastaan kuin zanzibar, vain hieman edullisempi vaihtoehto. Pari yötä upealla rannalla kruunasi lomamme. Muutamia hyviä ideoita olisi voinut toki jättää toteuttamattakin, kuten minun hautaaminen hiekkaan päätä myöten. Voin kertoa että hiekkakirpun puremat kutiaa aika pahasti ja hiekkaan hautautumalla niitä saa paljon!

 

Järvi

Lake Chala luksus teltasta kuvattuna.

 

Valokuvausta tuli harrastettua paljon kuvaus intoilijoiden kanssa

 

Kilimajaro

Kilimanjaro Lake Chalalta katsottuna

 

Vene rannalla

Pangani beach

 

Ranta

Kävelyllä rannalla

 

Matkan aikana oli myös mielenkiintoista seurata ihmisten ajatusmaailman muokkautumista, afrikan vaikutusta ihmisiin jotka tulivat tänne ensimmäistä kertaa. Kun näkee samat ihmiset kiipeämässä Kilimanjarolle ja Serengetin luonnon pysähdyttävän laajuuden keskellä ei voi olla huomaamatta tiettyjä muutoksia. Joku on joskus sanonut että et voi muuttaa afrikkaa vaan afrikka muuttaa sinut. Pelkään pahoin että lauselman alkuosa ei kokonaisuudessaan pidä paikkaansa sillä länsimaat tuputtavat koko ajan omia ideoitaan afrikkaan ja afrikkalaiset tavat ja ihanteet tuntuvat olevan muutoksen alla. Jälkimmäinen osa sen sijaan ainakin kohtaamieni ihmisten kohdalla pitää paikkansa. Afrikka muuttaa ihmistä, ja omasta henkilökohtaisesta näkökulmastani parempaan suuntaan. Köyhyyden kohtaaminen, ihmisten ystävällisyys, luonnon uskomaton kauneus, voima ja energia voi potentiaalisesti johdattaa ihmisen kohti inhimillisyyttä, luonnon arvostamista ja rahan arvon ja tärkeyden kyseenalaistamista yhtenä elämän tärkeimpänä elementtinä. Näin tuntui ainakin käyvän meidän reissussamme olleille muutamalle henkilölle. Sain juuri sähköpostia yhdeltä matkallamme olleelta New Yorkilais mieheltä. Hän kertoi miettivänsä Tansaniaa päivittäin ja suunnittelevansa työpaikan vaihtoa sillä ei koe nykyisen arkensa olevan mielekästä.

 

Kotimatkalla Mtwaraan pistäydyin toiseen toimistoomme Lindissä sillä yksi suomesta kuukaudeksi työharjoitteluun SDA:lle tullut tyttö oli juuri silloin tutustumassa Lindin toimistoon. Pääsimme osallistumaan Lindin toimiston järjestämään sports bonanzaan. Sen järjestettiin ala-aste ikäisille lapsille ja siihen osallistuivat koulun kaikki oppilaat. Ensin oli 100 ja 200 metrin juoksukilpailuja, sitten pojille jalkapallomatsi ja tytöille netball ottelu. On jotenkin sydäntäsärkevän ihanaa katsoa sitä riemua mitä lapset saavat liikunnasta. Jokainen osallistui innoissaan mukaan kisoihin. Lopuksi parhaat saivat vielä palkinnoiksi kouluvihkon ja kynän tai t-paitoja.

 

Tytöt juoksemassa

Pikkutytöt alaluokilta juoksemassa kilpaa mekot päällä.

Leave a Reply